Yhdistyvä yläviiva

Lue ympäröivää merkintätapaa: viivalla ei ole yhtä kiinteää merkitystä.

Matematiikassa viivaa kutsutaan myös nimellä vinculum. Käsikirjoituksen kirjaimen päällä se voi merkitä pois jätettyjä kirjaimia; numerona käytettävien kirjainten päällä se kuuluu lukumerkintään; desimaalilukujen päällä se merkitsee toistuvaa jaksoa.

Kreikkalaisissa käsikirjoituksissa viiva viimeisen ν-kirjaimen (nyy) päällä saattoi osoittaa, että kirjain oli jätetty pois. Keskiajan latinaa ja saksaa kirjoittaneet kirjurit käyttivät viivoja myös pois jätettyjen kirjainten merkkinä ja säästivät näin kirjoitustyötä. Varhaisissa kreikkalaisissa kristillisissä käsikirjoituksissa viiva pyhien nimien lyhenteen päällä ilmaisi kunnioitusta. Kreikkalaisessa ja koptin numerojärjestelmässäkin viivoja käytetään numeroita edustavien kirjainten päällä; koptin merkinnässä kaksoisviiva voi tarkoittaa tuhansia.

Miten yläviiva kirjoitetaan?

Kirjoita merkki sen perusmerkin jälkeen, johon se liittyy. Kirjoita a̅, älä ̅a; alussa merkki voi jäädä leijumaan. Usean merkin yli ulottuvaa viivaa varten toista se jokaisen merkin jälkeen: a̅b̅c̅.

Käytä muotoiltua tekstiä kokonaisessa lauseessa. Toistuvat merkit voivat liittyä toisiinsa, mutta välilyönnit ja muut merkit voivat tehdä viivasta epätasaisen.