Hangul-tavu Pij

Se on kirjoituslohko, ei sanan määritelmä. 핒 yhdistää korealaiset kirjaimet ㅍ, ㅣ ja lopussa olevan ㅈ:n. ”Pij” on Unicoden tunniste näille osille, ei käännös. Tavun lopussa ㅈ kuulostaa lyhyeltä, katkaistulta t:ltä; seuraavan vokaalin edellä ääntämys voi muuttua.

Hangul kehitettiin Koreassa, jotta koreaa voisi kirjoittaa suoremmin: kiinalaisilla merkeillä kirjoittaminen ei vastannut täysin korean kieltä, eivätkä monet osanneet lukea kirjoissa ja asiakirjoissa käytettyä kirjoitusjärjestelmää. Hovimerkintä ajoittaa luomisen vuoteen 1443; kirjoitusjärjestelmää selittävä Hunminjeongeum Haerye ilmestyi vuonna 1446. Tavoitteena oli helposti opittava ja arkikäyttöön sopiva järjestelmä.

Miten kirjoitan 핒?

Käytä korealaista syöttötapaa, joka yhdistää hangul-kirjaimet. Kirjoita ㅍ, sitten ㅣ ja lopuksi ㅈ; syöttötapa yhdistää ne merkiksi 핒. Lopeta ㅈ:n jälkeen, jotta tuloksena on yksi lohko. Jos kirjaimet jäävät erillisiksi, hangul-yhdistely ei ole käytössä.

Jos kirjoitat seuraavaksi vokaalin, jotkin syöttötavat voivat siirtää viimeisen ㅈ:n seuraavaan tavuun. Tällöin ryhmittely muuttuu.

Miten hangul muuttui ajan myötä?

Etelä-Koreassa siirryttiin yhä enemmän pelkkään hangul-kirjoitukseen. Eteläkorealaisissa julkaisuissa hanguliin yhdistettiin tavallisesti hanjaa (koreankieliseen kirjoitukseen käytettyjä kiinalaisia merkkejä) 1980-luvulle asti; pelkkä hangul yleistyi 1990-luvulla. Pohjois- ja Etelä-Korea noudattivat eri linjoja, joten tämä kehitys koskee Etelä-Koreaa.

Ennen hangulia Hyangchal, Idu ja Gugyeol olivat tapoja kirjoittaa koreaa kiinalaisilla merkeillä. Yhteyttä Phags-pa-kirjoitukseen on ehdotettu, mutta hypoteesi menetti painoarvoaan, kun Haerye selitti hangulin oman rakenteen. Pelkkä ulkonäön samankaltaisuus ei todista polveutumista.