Faistoksen kiekon pienen kirveen merkki

Vahvistettua muinaista lukutapaa ei ole; ”pieni kirves” on nykyinen luettelonimike.

Nimike kuvaa yhtä tulkintaa merkin muodosta, ei käännöstä. Muissa julkaistuissa kuvauksissa merkkiä on pidetty vesikasvin lehtenä, härännahkana tai pienenä käsikirveenä. Faistoksen kiekon merkit ovat yhä ratkaisemattomia, joten tätä merkkiä ei voi varmasti lukea sanaksi ”kirves”, työkalun nimeksi tai jumaluuden nimeksi.

Varhaisin varma esiintymä on poltetulla savikiekolla, joka kaivettiin esiin Faistoksesta vuonna 1908. Arkeologisten vertailujen mukaan kiekko on noin vuodelta 1750 eaa.; Unicode-standardi esittää laajemman ehdotetun ajoituksen 1700-luvun puolivälistä 1300-luvun puoliväliin eaa. Kiekko tehtiin painamalla valmiita leimasimia kosteaan saveen ja polttamalla se. Vuonna 2026 tästä merkkijärjestelmästä ei ole vahvistettu toista esimerkkiä.

Kiekon tarkoituksesta kiistellään. Toistuvia ryhmiä, spiraalimaista asettelua ja tarkoituksellista polttoa on käytetty perusteluina uskonnolliselle tai maagiselle esittelytekstille; muita ehdotuksia ovat runo, hymni, hoviluettelo tai peli. Faistoksen leimasinkoristeisessa keramiikassa on samoja leimaustekniikoita ja joitakin kuvioita. Kreetan hieroglyfikirjoitus ja lineaari-A ovat alueellisia vertailukohtia, eivät todistettuja edeltäjiä tai tulkintoja.

Miten 𐇻 kannattaa ymmärtää nykytekstissä?

Pidä sitä Faistokseen viittaavana merkkinä, älä luettavana kirvestä tarkoittavana sanana.

Asiantuntijatekstissä tai merkkitaulukossa se yksilöi yhden Faistoksen kiekon merkeistä. Yksinään tavallisessa keskustelussa se kertoo lähettäjän tarkoituksesta vähän; mainitse Faistoksen kiekko, jos viittauksella on merkitystä.