Siddham-kirjaimen va

𑖪 merkitsee va:ta, johon kuuluu a-vokaali.

Yksinään 𑖪 on konsonanttivartalo, ei käännettävä sana. Siddham-konsonanteissa on tavallisesti kirjoittamaton a; vokaalimerkit ja virama muuttavat ääntämystä. Ympäröivät merkit kertovat, aloittaako va pidemmän sanskritin tavun, konsonanttiryhmän vai mantran. Va ääntyy suunnilleen kuten suomen va.

Siddham kehittyi Etelä-Aasiassa noin 400-luvulla jaa. alueellisia muotoja sisältäväksi kirjoitusperinteeksi. Se perustuu Brahmiin ja on läheisintä sukua Sharada-kirjoitukselle. Buddhalaisten tekstien mukana se saapui Kiinaan noin 600–700-luvuilla jaa. ja myöhemmin Koreaan ja Japaniin.

Miksi 𑖪 esiintyy buddhalaisissa esineissä?

Rituaaliesineessä kannattaa lukea ensin koko sanskritinkielinen kaava.

Siddhamia käytettiin sanskritin kirjoittamiseen, myös buddhalaisissa käsikirjoituksissa ja mantroissa. Tang-dynastian ajan Kiinassa ja varhaisessa Japanissa tavutaulukot ja oppikirjat auttoivat opettelemaan sanskritin kirjoitusasua ja mantrojen lausumista. Kūkai palasi Tang-Kiinasta vuonna 806 siddham-tekstien ja opiskelumateriaalien kanssa. Japanilainen bonji-perinne käytti siddham-kirjoitusta myös sutrissa, rituaalikaavoissa, siementavuissa, patsaissa, amuleteissa ja muissa esineissä.

Mandaloissa, muistoesineissä ja temppelien kalligrafiassa kirjoitus viittaa pyhään tai liturgiseen tekstiin. Yksittäinen kirjain ei riitä jumaluuden tunnistamiseen tai mantran kääntämiseen; sen paikka sanskritinkielisessä tekstissä on tärkeä.

Mitä merkkien lisääminen muuttaa?

Merkit ratkaisevat, minkä tavun kirjain muodostaa.

Ilman vokaalimerkkiä 𑖪 sisältää sisäänrakennetun a:n. Vokaalimerkki muuttaa vokaalia; virama (𑖿) poistaa sen, jolloin konsonantti liittyy konsonanttiryhmään. Siddham-fontit voivat yhdistää kirjaimia yhdistelmämuodoiksi, ja Itä-Aasian käsikirjoituksissa teksti voi kulkea sekä pysty- että vaakasuunnassa.

Anusvaran (𑖽) lisääminen muodostaa 𑖪𑖽, vaṃ (myös vam). Japanilaisessa esoteerisessa buddhalaisuudessa vaṃ voi toimia siementavuna; yhdessä viiden tavun asetelmassa se liittyy veteen. Tulkinta kuuluu merkitylle tavulle ja sen opilliselle asetelmalle. Vuonna 2025 julkaistu tutkimus kuvaa erilaisia viiden osan vastaavuuksia.