Tangutin rakenneosa 343

Se on Tangut-merkkien analysointiin käytetty rakenneosa, ei sana. Tutkijat kuvaavat merkkien avulla Tangut-merkkejä ja järjestävät sanakirjojen hakusanoja. Osia voidaan käyttää myös ideografisessa kuvailujonossa (IDS), eräänlaisessa kaaviossa, joka näyttää, miten merkin osat liittyvät toisiinsa. Joissakin sanakirjoissa luokittelun otsikkoa kutsutaan ”radikaaliksi”.

Sanakirjoissa käytetään erilaisia rakenneosajärjestelmiä; Unicode kokoaa osia, joita on tunnistettu useissa Tangut-sanakirjoissa ja julkaisuissa. ”343” tarkoittaa siis tätä koodattua rakenneosaa, ei vanhan Tangut-sanakirjan yleispätevää hakusanaa.

Tangut-kirjoitus luotiin Länsi-Xian ensimmäisen keisarin aikana noin vuonna 1036 kirjoittamaan Tangut-kieltä. Länsi-Xia oli valtio nykyisen Kiinan luoteisosassa; Tangut kuuluu tiibetinburmalaisiin kieliin, ja sitä puhuttiin suunnilleen 1000-luvulta 1500-luvulle. Kirjoitusjärjestelmä on erillinen kiinan kirjoituksesta, ja sitä esiintyy virallisissa, yksityisissä ja uskonnollisissa teksteissä, kuten buddhalaisissa sutrissa, piirtokirjoituksissa ja käsikirjoituksissa. Mongolien valloituksen jälkeen käyttö jatkui myöhempien kiinalaisten dynastioiden Yuanin ja Mingin aikana, mutta päättyi Ming-kauden lopussa. Kirjoitus löydettiin uudelleen 1800-luvun lopulla; venäläinen tutkija Nikolai Nevski auttoi sen tulkitsemisessa 1900-luvun alussa.

Miksi samankaltaiset Tangut-rakenneosat näyttävät erilaisilta?

Tarkista, liittyvätkö pääviivat toisiinsa. Vuoden 2020 Tangut-korjausasiakirjassa kuvataan rakenneosan 343 historiallisia muotoja, joissa piste korvaa pitkän lävistäjän. Ne erotetaan samankaltaisesta rakenneosasta, jonka ylä- ja alaosa ovat erillään ja jonka yläosassa on lisäpiste. Joidenkin merkkien rakenneosaluokitus korjattiin; vertaa siksi viivojen rakennetta, älä vain ääriviivaa.