Pieni muunnoskirjain o

Se merkitsee hyvin lyhyttä äännettä foneettisessa transkriptiossa. Uralilainen foneettinen aakkosto (UPA) on järjestelmä uralilaisten kielten, kuten suomen, viron ja unkarin, äänteiden kirjoittamiseen. ᵒ voi merkitä hyvin lyhyttä vokaalia, švaa (lyhyttä, rentoa ja neutraalia vokaalia), lyhyttä äänteiden välistä siirtymävokaalia tai muuta foneettista osaa. Transkription käytäntö määrää tarkan tulkinnan.

UPA-perinne esiintyi ensimmäisen kerran suomalaisen kielentutkijan Eemil Nestor Setälän julkaisussa vuonna 1901. Uralilaisten kielten lähisukuisia transkriptiojärjestelmiä oli kehitetty 1800-luvun lopulta lähtien. Tutkijat käyttivät erilaisia käytäntöjä, joten UPA:sta ei tullut yhtä kiinteää aakkostoa. Unicode-ehdotuksessa pyydettiin, että sen tarkat muodot voisi esittää myös pelkässä tekstissä.

Miksi käyttää ᵒ:ta tavallisen o:n muotoilun sijaan?

Koska yläindeksimuoto voi olla osa transkriptiota. Unicodeen lisättiin omat merkit, jotta erikoistuneet transkriptiot voisivat säilyttää erot pelkässä tekstissä. Foneettisessa kirjoituksessa ᵒ on tietty merkki; tavallisen kirjaimen nostaminen vain ulkoasussa ei koodaa samaa merkkiä. Käytä muotoilua eksponentteihin tai koristeellisiin yläindeksikirjaimiin.