Siddham-kirjaimisto Uu

Se on siddham-kirjoituksen itsenäinen kirjain pitkälle u-äänteelle. Sanskritin translitteraatiossa pitkä äänne merkitään ū:lla. Siddham-kirjoituksessa 𑖅 tulee silloin, kun tavu alkaa vokaalilla; konsonantin jälkeen sen paikalla on sidonnainen vokaalimerkki. Kirjain merkitsee äännettä, ei kokonaista sanaa tai käännöstä.

Pohjoisintialaisissa piirtokirjoituksissa esiintyy Siddhamātrikā- ja Kuṭila-nimisiä muotoja 6.–10. vuosisadalta, jolloin siddham kehittyi gupta-kirjoituksesta. Saman perheen myöhempiin kirjoitusjärjestelmiin kuuluvat Śāradā, Gauḍī (proto-bengali) ja Nāgarī. Kyse on kirjoitusjärjestelmien historiallisista yhteyksistä, ei pelkkään ulkonäköön perustuvasta samastamisesta.

Miksi 𑖅 esiintyy buddhalaisissa teksteissä?

Sillä kirjoitetaan sanskritia buddhalaisissa teksteissä; se ei itsessään ole symboli. Siddham-kirjoitusta käytettiin sanskritin kirjoittamiseen piirtokirjoituksissa ja käsikirjoituksissa. Kiinassa, Japanissa ja Koreassa säilyneet esimerkit liittyvät erityisesti buddhalaisiin käsikirjoituksiin. Siksi 𑖅 voi esiintyä sutrassa, mantrassa tai dhāraṇīssa tavallisena vokaalikirjaimena.

Kun käyttö Intiassa väheni, japanilaiset Shingon- ja Tendai-perinteet säilyttivät siddham-kirjoituksen seremoniallisissa ja rituaalisissa teksteissä. Vuonna 806 jätetyssä luettelossa mainitaan sanskritin opiskelumateriaaleja ja Tang-Kiinasta tuotuja Siddhamātṛkā-tekstejä. Itä-Aasiassa kirjoitus yhdistyi vahvasti buddhalaisuuteen, mutta 𑖅 säilytti vokaalikirjaimen tehtävänsä.

Miten kirjoitan merkin 𑖅?

Käytä siddham-translitteraatiota tukevaa syöttötapaa. Bonji Input yhdistää uu-syötteen itsenäiseen kirjaimeen 𑖅 ja huu-syötteen merkkiin 𑖮𑖳, jossa h-konsonanttia seuraa sidonnainen pitkän u:n merkki. Muut työkalut voivat käyttää eri määrityksiä.

Japanilaiset kalligrafiset ja historialliset siddham-muodot voivat poiketa kooditaulukon mallimuodosta. Fontti piirtää näkyvän muodon; puuttuvaa merkkiä osoittava ruutu kertoo, ettei fontti tue siddham-merkkiä, ei että kyseessä olisi toinen merkki.