𑊁 Multanin I-kirjain

Mitä 𑊁 tarkoittaa

Se merkitsee i-äännettä ja voi merkitä myös j:n kaltaista äännettä.

Multanissa 𑊁 on itsenäinen vokaalikirjain, joka merkitsee lyhyttä tai pitkää i-äännettä. Joissakin kirjoitusasuissa se korvaa multanin Ya-kirjaimen ja merkitsee puolivokaalia /j/, suomen j-äänteen kaltaista liukuvaa äännettä.

Multani kuuluu Landa-kirjoitusjärjestelmien perheeseen, jota käytettiin arjen kirjoittamiseen ja kaupankäyntiin. Perheen malli pohjautuu Brahmiin, vanhaan eteläaasialaiseen kirjoitusjärjestelmään. Multani liittyy historiallisesti Gurmukhiin, toiseen eteläaasialaiseen kirjoitusjärjestelmään; yhteydet Khudawadiin ja Khojkiin ovat etäisempiä. Arkistoasiakirja 1730-luvulta kuvaa käännöstä multaniksi (Saraikiksi) keisarinna Anna Ivanovnaa varten. Vanhin päivätty painettu todiste on vuoden 1819 multaninkielinen Uusi testamentti; painettuja ja käsinkirjoitettuja muotoja tunnetaan vuosilta 1819–1916.

1800-luvun alussa Baptist Missionary Press valmisti metallisia kirjasimia — valettuja metallipaloja, joilla kirjaimia painettiin — kristillistä multaninkielistä kirjallisuutta varten. 1800-luvun jälkipuoliskolla Britannian hallinto Sindhissä edisti arabialaista kirjoitusta, ja multanin käyttö väheni; asiakirjoja on silti 1900-luvulta. 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä kirjoitusmerkkien valikoima supistui.

Miksi 𑊁 näyttää erilaiselta eri fonteissa?

Painetut ja käsinkirjoitetut perinteet ovat säilyttäneet eri muotoja.

Multanilla ei ole yhtä standardimuotoa: edustavat muodot perustuvat painettuihin esimerkkeihin ja käsinkirjoitukseen. Siksi fontit voivat piirtää 𑊁:n eri tavoin ja silti koodata saman kirjaimen.

Tyhjä neliö tarkoittaa, ettei aktiivisessa fontissa ole multanin glyfiä. Multania tukeva fontti voi näyttää sen.

Kirjain kuuluu historialliseen multanin kirjoitukseen; sen tehtävä ratkaisee, merkitseekö se i-vokaalia vai j:n kaltaista liukuäännettä.

Älä oleta sen merkitsevän aina i-vokaalia; joissakin kirjoitusasuissa se merkitsee j:n kaltaista äännettä.