Yhdistyvä kaksoispystyviiva alapuolella

Se ilmaisee, että puheäänne tuotetaan tavallista voimakkaammin.

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) on puheäänteiden kirjoitusjärjestelmä. Sen laajennus extIPA lisää merkkejä puheen yksityiskohtien, myös puhehäiriöiden, kuvaamiseen. Taulukon valmistelu oli käynnissä vuodesta 1989; sen julkaiseminen vuonna 1994 merkitsi virallista käyttöönottoa. Vuonna 1998 jätetty Unicode-ehdotus kertoo, että merkit olivat jo käytössä monissa julkaisuissa.

Merkki oli kliininen ja kuvaileva työkalu kielitieteilijöille ja puheterapeuteille, jotka kirjasivat, miten äänteet tuotetaan tavanomaisista puhekuvioista poikkeavassa puheessa. Tässä ”voimakas” tarkoittaa suurempaa voimaa äännettä tuotettaessa, ei vain kovempaa ääntä tai tavun painotusta.

Tarkoittaako ͈ aina voimakasta artikulaatiota?

Ei; muut transkriptiojärjestelmät käyttävät sitä eri tavoin.

Unicoden foneettinen taulukko luettelee merkin IPA:n lisämerkkien joukossa ja esittää uralilaisen foneettisen aakkoston lisäykset erikseen. extIPA:ssa sen dokumentoitu pari ͉ ilmaisee heikkoa artikulaatiota. PHOIBLE, kielten äännejärjestelmiä kokoava tietokanta, käyttää sitä fortis- eli voimakkaammalle jäsenelle kolmijaossa: voimakkaampi, neutraali ja heikompi konsonantti.

Sa’ban-kielen transkriptioprojekti käytti sitä jännittyneistä konsonanteista, jotka erotettiin löysistä. Vuoden 2009 Unicode-keskustelussa mainitaan myös A-Hmao-merkintätapa, jossa se erotetaan yksittäisestä alapuolisesta pystyviivasta.