Kawin kahden pisteen merkki

Se merkitsee taukoa Kawin välimerkkijonoissa. Kawin välimerkkijärjestelmä jakaa historiallista tekstiä osiin, mutta esimerkeissä tämä merkki esiintyy muiden merkkien rinnalla eikä vastaa kiinteästi mitään nykyistä välimerkkiä.

Nipah-käsikirjoituksessa Kropak 24 yksi jono on kolminkertainen piste–kaksi pistettä–piste. Mpu Mada -piirtokirjoituksen yhdessä asettelussa merkki on vaihtoehtoisten osamerkkien välissä. Esimerkit viittaavat asiayhteydestä riippuvaan järjestelytehtävään; merkkiä ei voi vaihtaa nykyisen kaksoispisteen tai kappalemerkinnän tilalle.

Mistä Kawi-kirjoitus on peräisin?

Kawi-kirjoitus kehittyi vähitellen Pallava-kirjoituksesta. Tämä historiallinen Brahmi-sukuinen kirjoitus tunnetaan piirtokirjoituksista ja esineistä Kaakkois-Aasian saaristoalueella 700-luvulta 1500-luvulle. Sitä käytettiin muinaisjaavan, sanskritin, muinaismalaijin, muinaisbalilaisen ja muinaissundan kirjoittamiseen. 700-luvun puolivälistä alkaen sillä laadittiin käytännön asiakirjoja, kuten maalahjoituksia ja kuninkaallisia määräyksiä, ja myöhemmin siitä tuli kirjallinen kirjoitusjärjestelmä. Noin vuodelta 750 peräisin oleva Plumpunganin steela on varhaisimman Kawin vanhin tunnettu kirjallinen todiste. Myöhemmät Kawi-muodot vaikuttivat balilaisten, batakien, jaavalaisten ja lontaran kirjoitusjärjestelmien kehitykseen; kirjoituksen historia ei ajoita tätä yksittäistä merkkiä.

Mitkä Kawi-merkit kuuluvat samaan järjestelmään?

Muutkin merkit kuuluvat Kawin välimerkkijärjestelmään. Mpu Mada -piirtokirjoituksessa esiintyy eri asetteluissa myös osamerkkejä, ympyrä ja danda. Kawin osamerkkien ja spiraalimerkkien tehtävää on verrattu Siddham-merkkeihin, tekstin alkuun sijoitettaviin rukousmerkkeihin. Tämä on toimintojen vertailu, ei todiste siitä, että tämä kahden pisteen merkki polveutuu Siddhamista.