Khitanin pienkirjoituksen merkki 18C6B

Sille on ehdotettu äännearvoa, mutta ei vahvistettua sanakäännöstä.

Kanen vuoden 2009 merkkiluettelo rekonstruoi sen khitaninkieliseksi ääneksi uŋ. Khitanin pienkirjoituksessa äännemerkeistä muodostetaan sanalohkoja, mutta osa merkeistä vastaa kokonaisia sanoja; tämä yksittäinen merkki ei paljasta, minkä sanan osana sitä käytetään.

Milloin khitanin pienkirjoitusta käytettiin?

Perinteisen ajoituksen mukaan se luotiin noin vuonna 925, mutta käytännön käyttö saattoi alkaa myöhemmin.

Perinteisten kertomusten mukaan Yelü Diela loi kirjoituksen ja sai vaikutteita uiguurilaisesta kirjoituksesta; khitaneilla oli käytössään myös erillinen suurkirjoitus. Vuoden 2026 tutkimus kertoo Korean Goryeon viranomaisten epäonnistuneen vuoden 1011 kirjeen lukemisessa. Tutkimuksessa vuodelta 1051 peräisin oleva hautakirjoitus tunnistetaan vanhimmaksi säilyneeksi varmasti ajoitetuksi esimerkiksi, ja sen perusteella kirjoituksen käytännön yleistymisen arvioidaan tapahtuneen myöhemmin. Pienkirjoitusta käytettiin khitanin kielen kirjoittamiseen Liao-, Qara Khitai- (Länsi-Liao-) ja Jin-dynastioiden aikana. Useimmat säilyneet tekstit ovat hauta- ja muistomerkki-inskriptioita. Nykyisissä tieteellisissä jäljennöksissä sanalohkot erotetaan selvin välein, kun taas alkuperäisissä kirjoituksissa välit ovat kapeat.