Nüshu-merkki

Se kirjoittaa puhutun tavun, ei yhtä kiinteää sanaa. Jiangyongin lukutapa kirjoitetaan tciong44; asiayhteys kertoo, mitä sanaa tarkoitetaan.

Miten nüshu kehittyi?

Naiset käyttivät sitä paikallisen puheen kirjoittamiseen. Nüshu kehittyi kiinalaisten kirjoitusmerkkien muodoista, joita mukautettiin Jiangyongin puheeseen. Maaseudun naisilla oli vähän mahdollisuuksia oppia kiinalaista luku- ja kirjoitustaitoa muodollisesti, ja he käyttivät nüshua runoihin, lauluihin, valasiskoksille (itse valitun sisaruuden ystäville) lähetettyihin kirjeisiin sekä kolmannen päivän hääkirjoihin, jotka annettiin morsiamelle kolme päivää häiden jälkeen. Taivaallisen Taiping-valtakunnan, Kiinan kapinallishallinnon, pronssikolikko ajalta 1851–1864 on vanhin tunnettu esine; ensimmäinen kirjallinen raportti kirjoitusjärjestelmästä on vuodelta 1933.

Myöhemmin nüshusta tuli myös kulttuuriperinnön suojelun kohde: Kiina rekisteröi sen dokumentaariseksi perinnöksi vuonna 2002 ja kansalliseksi aineettomaksi kulttuuriperinnöksi vuonna 2006.