Neliöjuuri

Kirjoita Wordin yhtälöön 221A ja paina Alt+X. Tämä on Wordille dokumentoitu menetelmä vuoden 2026 tilanteen mukaan. Jos juuriviivan pitää ulottua usean termin yli, käytä yhtälöeditorin juurirakennetta pelkän merkin lisäämisen sijaan.

√ tarkoittaa neliöjuuren pääarvoa: kun luku on epänegatiivinen, valitse epänegatiivinen vastaus. Siksi √9 tarkoittaa lukua 3, ei sekä lukua 3 että lukua −3.

Koskeeko √ kaikkea sen jälkeen tulevaa?

Ei, viiva tai ryhmittely rajaa sen vaikutusalueen. Juuren alla olevaa lukua tai lauseketta kutsutaan juurrettavaksi eli radikandiksi.

Tavalliseen tekstiin lisätty yksittäinen √ ei pidennä viivaa automaattisesti seuraavien merkkien ylle. Laita pidempi juurrettava lauseke sulkeisiin pelkässä tekstissä; ladotussa yhtälössä yläviiva näyttää saman rajan.

Kuka keksi neliöjuurimerkin?

Tuttu merkintätapa kehittyi vaiheittain. Merkit antoivat matemaatikoille tavan osoittaa juuret ja niiden rajat kirjallisesti.

Leonardo Pisalainen käytti R-kirjainta muistuttavaa neliöjuurimerkintää vuonna 1220. Christoff Rudolffin juurimerkki ilmestyi vuonna 1525 aiempien pisteisiin perustuvien merkintöjen jälkeen; hän käytti myös lisäpisteitä osoittamaan, mihin juuri päättyi.

Albert Girard ehdotti vuonna 1629 pienen juuren indeksin sijoittamista merkin aukkoon. René Descartes lisäsi vuonna 1637 yläviivan, jota kutsutaan myös vinculumiksi, jolloin juuren alle kuuluva lauseke erottui näkyvästi.