Lisun pha-kirjain

Se on erillinen Lisu-kirjain, ei latinalainen P.

ꓒ merkitsee aspiroitua p-äännettä: p:n jälkeen kuuluu lyhyt ilmavirta. P:tä muistuttava muoto johtuu siitä, että Lisu-kirjoituksessa sovellettiin latinalaisten suuraakkosten muotoja; samannäköisyys ei tee kirjaimista samoja.

Lisu-tavun konsonanttiin kuuluu yleensä kirjoittamaton, suomen a:ta muistuttava vokaali, ellei sen jälkeen tule vokaalikirjainta. Sävelmerkki sijoitetaan tavun jälkeen.

Miten kirjoitan ꓒ:n?

Syötä A4D2 heksadesimaalisella Unicode-syöttötavalla. Lisu-tekstin näyttämiseen tarvitaan kirjoitusta tukeva fontti.

Kuka muokkasi Lisu-kirjoitusta?

Ba Thaw aloitti työn; Fraser ja Lisu-papit muokkasivat kirjoitusta.

Ba Thaw oli Karen-kansaan kuuluva kristitty saarnaaja, joka sovelsi latinalaisia kirjainmuotoja Lisulle vuosina 1908–1914. James O. Fraser ja kristityt Lisu-papit muokkasivat kirjoitusjärjestelmää myöhemmin. Kristillisiä julkaisuja tunnetaan vuodelta 1921 ja Lisu-alkeislukukirja vuodelta 1922.

Kirjoitusta käytettiin aluksi kristilliseen lukutaito-opetukseen: sillä kirjoitettiin katekismuksia (kristillistä oppia selittäviä kirjoja), raamatuntekstejä, virsikirjoja ja oppimateriaaleja. Vuonna 2021 sitä käytettiin myös Lisu-kielen opetuksessa, kirjallisuudessa, kulttuurityössä ja verkkoviestinnässä. Tämä on Fraserin eli vanhan Lisun perinne, joka eroaa myöhemmistä latinalaisin kirjaimin kirjoitetuista Lisu-oikeinkirjoituksista.