Khitanin pienkirjoituksen merkki 18BAE

Se on khitanin kirjoitusmerkki, ei suomenkielinen käännös.

Khitanin pienkirjoituksessa käytettiin sekä äänteitä ilmaisevia merkkejä että sanoja edustavia merkkejä. Monet khitanin sanat kirjoitettiin ryhmittelemällä äännemerkit tiiviiksi lohkoiksi, joten lukutapa riippuu koko ryhmästä ja asiayhteydestä. Tämän merkin Unicode-nimi kertoo sen teknisen tunnisteen, ei sanan käännöstä.

Liaon hovi kehitti pienkirjoituksen noin 925 CE khitanin kielen kirjoittamiseen. Perimätiedon mukaan sen loi Liao-valtion perustajan nuorempi veli Yelü Diela, ja sen suunnitteluun vaikutti uiguurilainen kirjoitus. Vanhin säilynyt ja ajoitettu khitanin pienkirjoituksen hautakirjoitus on vuodelta 1053 CE; se on khitanilaisen ylimyksen Yelü Zongjiao’n hautakirjoitus.

Pienkirjoitusta käytettiin rinnakkain khitanin suurkirjoituksen ja kiinan kirjoituksen kanssa, ja se säilyi käytössä Jin-kaudella Liaon kukistumisen jälkeen. Jin-dynastian määräys vuodelta 1191 lopetti khitanin kirjoituksen käytön hovin virallisissa historiateoksissa. Khitanilaiset kirjoitusjärjestelmät toimivat myöhemmin jurtšenin kirjoituksen malleina; tämä historiallinen yhteys ei tee merkeistä keskenään vaihdettavia.

Miksi khitanin teksti muodostaa lohkoja?

Khitan-fontit voivat muotoilla merkkijonot sanalohkoiksi. Khitania kirjoitettiin pystysarakkeisiin oikealta vasemmalle. Sanalohkon sisällä merkit luetaan vasemmalta oikealle ja sitten ylhäältä alas. Yksittäinen merkki näkyy perusmuodossaan; merkkiryhmä voidaan muotoilla ja sijoittaa tiiviiksi lohkoksi. Lineaarinen asettelu näyttää merkit yksi kerrallaan, joten kirjoitusasu voi näyttää erilaiselta, vaikka merkit pysyvät samoina.