Multanin pha-kirjain

𑊜 tarkoittaa Pha-konsonanttia multanin kirjoituksessa.

Multania käytettiin Multanin ympäristössä ja Sindhin pohjoisosissa, ja se kuuluu alueellisten kirjoitusjärjestelmien landa-perheeseen. Khudawadi, khojki ja gurmukhi ovat siihen liittyviä perinteitä, mutta jokaisessa on oma Pha-kirjaimensa; ne eivät ole 𑊜:n muita muotoja.

Multanissa konsonanttiyhdistelmät kirjoitetaan erillisillä kirjaimilla eikä niitä yhdistetä, ja vokaaleja merkitään harvakseltaan. Konsonantin yhteydessä kuuluva vokaali voi selvitä asiayhteydestä, joten 𑊜 on osa kirjoitusasua eikä kokonainen sana.

Milloin multania painettiin?

Painettuja esimerkkejä tunnetaan vuodesta 1819 alkaen.

Koodausehdotuksen varhaisin mainitsema päivätty painettu esimerkki on vuoden 1819 Uusi testamentti. Baptistinen lähetyspaino oli valmistanut metallikirjakkeita kristillistä kirjallisuutta varten. Ehdotuksessa käsitellään myös vuosien 1819–1916 painettuja ja käsin kirjoitettuja multani-esimerkkejä; nämä vuodet kertovat dokumentoiduista esimerkeistä, eivät kirjoitusjärjestelmän alusta.

Multania käytettiin arkiseen ja kaupalliseen kirjoittamiseen ennen kuin sitä esiintyi myös painetussa kirjallisuudessa. Myöhemmin siitä tuli historiallinen kirjoitusjärjestelmä, kun saraikin kirjoitusasu siirtyi arabialaiseen pohjaan; vuonna 2026 nykyajan saraikin kirjoitusta kuvataan arabialaisperäiseksi. 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä esimerkeissä näkyi jo kirjoitusasun muutoksia, kuten kirjaimia, joita käytettiin useammasta kuin yhdestä äänteestä.