Täysleveä huutomerkki

Se päättää lauseen painokkaasti, aivan kuten !.

Lauseyhteys kertoo, ilmaiseeko merkki hämmästystä, käskyä, kiirettä vai voimakasta tunnetta. Täysleveä merkki toimii välimerkkinä samoin kuin kapea !; lisäleveys muuttaa sivun asettelua, ei tunnetta. Japaniksi tätä leveyden käytäntöä kutsutaan zenkakuksi eli täysleveäksi muodoksi.

Japanissa ！ voi tehdä rennosta viestistä eloisamman; neutraalissa työtekstissä se kuulostaa harkitulta korostukselta tai mainosmaiselta.

Miten ！ tuli Itä-Aasian kirjoitukseen?

Sen Itä-Aasian historia liittyy välimerkkien omaksumiseen ja ladontaan, ei uuteen merkitykseen.

Huutomerkki esiintyi eurooppalaisissa kirjoituksissa viimeistään 1300-luvulla, mutta sen tarkasta alkuperästä kiistellään. Japanin välimerkkien uudistukseen vaikutti länsimainen kirjoitus 1800-luvulla; 1880-luvun puolivälissä romaanikirjailijat käyttivät eurooppalaisia merkkejä, jotta puhekielistä proosaa ja dialogia olisi helpompi seurata. Kiinalainen matkakertomus esitteli länsimaisia välimerkkejä vuonna 1869; modernit merkit tulivat uudistuskauden julkaisuihin vuonna 1919.

Myöhemmin Itä-Aasian sekalevyiset koodaukset tarvitsivat kapeista ASCII-välimerkeistä täysleveät vastineet. Näin merkit voitiin kohdistaa leveiden ideogrammien kanssa ja muuntaa vanhemmista merkistöistä. Unicode säilyttää ！-merkin !-merkin yhteensopivuusmuotona. Leveys on eri, välimerkkitehtävä sama.

Käytä sitä korostukseen, älä automaattisena vihan merkkinä

Japanin rennossa tekstissä, mainoksissa ja muussa huomiota hakevassa sisällössä se voi tehdä lauseesta eloisamman tai painokkaamman.

Japanilaiset liikeviestinnän tyylioppaat pitävät ！-merkkiä epätavallisena neutraaleissa asiakirjoissa. Siinä se näyttää tarkoitukselliselta korostukselta; sanat ja toistot kertovat, kuinka voimakas sävy on.