Lineaarisen B:n kangasmerkki

Se merkitsee kangasta tai tekstiilituotteita lineaarisessa B:ssä.

Palatsien kirjurit käyttivät tätä logogrammia B159 tekstiilituotteiden hallinnollisissa kirjauksissa. Vieressä oleva numero saattoi ilmaista määrän, ja lisätty tavumerkki saattoi täsmentää tuotteen. Perusmerkki ilmaisee luokan; se ei kirjoita ”kangas”-sanan äänteitä.

Mistä lineaarisen B:n kangasmerkki on peräisin?

Sen kirjallinen kehityslinja kulkee vanhempien egealaisten tekstiilimerkkien kautta.

Kreetan vanhan kirjoitusjärjestelmän, kreetalaisen hieroglyfikirjoituksen, tekstiilimerkit ajoitetaan välille c. 1900–1650 BCE; ehdotettu edeltäjä *163 ajoitetaan noin vuoteen c. 1650 BCE, mutta suora yhteys on kiistanalainen. Lineaarisen A:n merkki AB 54 tunnetaan ajalta c. 1800–1450 BCE, ja sitä pidetään yleisesti lineaarisen B:n merkin *159/TELA kirjallisena edeltäjänä. ”Paleografinen” tarkoittaa tässä, että myöhempi kirjoitusmuoto kehittyi aiemmasta muodosta.

Lineaarisen B:n tekstiilimerkkien kokonaisuus kuuluu aikaan c. 1450–1200 BCE. Yhdessä merkit viittaavat egealaisissa kirjoitusperinteissä kehittyneeseen merkkiperheeseen, eivät kertaluonteiseen keksintöön.

Miksi tekstiilin tarkasta tulkinnasta kiistellään?

Perusmerkin merkitys on laaja; lisätty tavumerkki tarkentaa sitä.

Lineaarisessa B:ssä *159/TELA on yleisnimitys tekstiileille. Lisätty tavumerkki eli tavua tarkoittava merkki muodostaa ligatuurin TELA+TE, joka translitteroidaan te-pa. Asiantuntijat käyttävät yleistä nimitystä ratkaisematta, mitä yksittäistä esinettä ligatuuri tarkoittaa. Ehdotuksia ovat olleet matto ja varovaisemmin paksu tekstiili tai vaate. Kuninkaalliset ja rituaaliset yhteydet tukevat jälkimmäisiä tulkintoja, mutta tarkasta esineestä kiistellään yhä.

Yhden tulkinnan mukaan merkki kuvaa suorakulmaista kangasta, joka riippuu kangaspuista, joissa langat pingotettiin painoilla. Lyhyet viivat voivat esittää lankoja, kangaspuiden painoja tai kirjoittamisen tapaa; nämä ovat muodon tulkintoja, eivät vakiintuneita lukutapoja.