Yhdistyvä retrofleksinen alapuolinen koukku

Lisää se muutettavan kirjaimen jälkeen. Tarkemerkki muuttaa kirjoitetun äänteen lukutapaa. Tämä merkki ilmaisee retrofleksisyyttä: kielenkärki kaartuu taaksepäin kohti kitalakea. Merkki muuttaa t-kirjaimen ääntämystä esimerkissä t̢.

Unicode-arkisto lainaa vuoden 1989 kommenttia, joka jäljittää merkin tietokonekoodaukseen kulkeneen reitin bibliografisten standardien kautta. Ne olivat yhteisiä sääntöjä kirjastotiedoille ja kielten transkriptiolle, joissa koukkumerkkejä jo käytettiin. Vuoden 1926 IPA-taulukossa näkyy koukullisia retrofleksisiä kirjaimia ja retrofleksisyyttä merkitsevä piste kirjaimen alla. Vuonna 1928 piste otettiin käyttöön suljettujen vokaalien merkkinä; ne äännetään kieli korkealla suussa. Vuonna 2026 IPA:n symboliluettelo kutsuu tätä merkkiä yhä retrofleksisyyden tarkemerkiksi.

Miksi tämä koukku näyttää leijuvan?

Järjestys ja fontin tuki ratkaisevat, miten se kiinnittyy. Yhdistelmämerkit tulevat muuttamansa kirjaimen jälkeen. Jos tämä merkki on ensin tai yksin, sillä ei ole kirjainta, johon kiinnittyä. Esimerkin ◌̢ pisteympyrä on kiinnittymiskohtaa näyttävä paikkamerkki, ei osa tekstiä.

Päällekkäiset koukut vaativat fontilta huolellista sijoittelua. Unicode ei pidä tätä merkkijonoa valmiiksi muodostetun merkin kanssa samanarvoisena vain siksi, että merkit näyttävät samanlaisilta. Vuoden 2006 Charis SIL -fonttia koskevan huomautuksen mukaan merkki puuttui siitä tarkoituksella; siksi kelvollinen teksti voi näkyä siinä huonosti tai jäädä kokonaan näkymättä.