Puolileveä hangul-kirjain rieul

ﾩ on korealaisen rieul-konsonantin ㄹ:n kapea yhteensopivuusmuoto. Se säilyttää vanhan asettelun levyyseron; se ei tarkoita eri äännettä eikä korvaa kokonaista tavua. Tavallisessa koreankielisessä tekstissä ㄹ tai kokonainen hangul-tavu on luettava muoto.

Dokumentoituun historiaan kuuluu vuoden 1974 KS C 5601 -standardi, joka kuvasi 7-bittisen N-byte-hangulin, jossa oli 51 elementtiä. Unicode-ehdotus yhdisti puolileveän asettelun vuoden 1987 standardin liitteeseen 4 ja mainitsi lähes samanlaisen Xerox-merkistön, joka liittyi vuoden 1982 standardiin.

Miksi kapea muoto on olemassa

Vanhoissa järjestelmissä tarvittiin korealaisia elementtejä, jotka mahtuivat yhteen tavuun ja kiinteälevyiseen merkkiruudukkoon. N-byte-hangul antoi jokaiselle konsonantille tai vokaalille yhden tavun koodin, minkä jälkeen ohjelmisto kokosi elementit tavuiksi. Kapea leveys johtuu tästä teknisestä tarpeesta eikä tarkoita uutta korealaista kirjainta.

Yhtäläisyys japanilaiseen puolileveään kanaan on typografinen. Tässä ”puolileveä” tarkoittaa kapeaa yhteensopivuusmuotoa; myöhempi tehtävä on tekstin säilyttäminen ja muuntaminen. Yhteensopivuusnormalisointi muuttaa ﾩ:n ㄹ:ksi ja poistaa leveyseron.

ﾩ:n syöttäminen ja näyttäminen

Vuoden 2017 Unicode-ehdotuksessa kerrottiin, etteivät korealaiset syöttötavat tarjonneet suoraa tapaa syöttää puolileveitä jamoja. Ohjelmoinnissa \uFFA9 tarkoittaa tätä merkkiä; HTML:ssä käytetään ﾩ.

ﾩ:n sijoittaminen muiden jamo-merkkien viereen ei muodosta tavallista hangul-tavua. Jos teksti tarvitsee tavun, muunna merkki tavallisiksi jamoiksi ja yhdistä ne.